Miksi...

...on niin vaikeaa tarttua itsestään niskasta kiinni ja opiskella?

Warum...ist es so schwer, lernen anzufangen?

Kai se on tässä itse jokaisen pakko alkaa myöntää, että kesä on ohitse. Säiden puolesta ei niinkään, mutta koulu on alkanut ja yo-kokeet lähestyvät uhkaavasti. Mä ajattelin kyllä, että mun kesä jatkuu niin kauan, kun töitä riittää. Kahden viikon ja päivän päästä on silti preli, ja saksan tunnilla iskee pieni paniikki kun ymmärtää, että ihan kohta on se viimeinen koitos edessä. Tätä varten on opiskeltu saksaa reilut kahdeksan vuotta. (Okei okei, eihän sitä koulua varten opiskella, vaan elämää varten, mutta silti.) Miksi juuri nyt on sitten niin vaikeaa tarttua siihen kirjaan?

Ich muss vielleicht zugeben, dass der Sommer gleich vorbei ist. Nicht wegen des Wetters, sondern weil die Schule angefangen hat und meine Abiprüfungen sind gleich hinter der Ecke. Ich dachte mir aber, dass mein Sommer erst zu Ende ist, wenn meinen Sommerjob vorbei ist. In zwei Wochen und einen Tag habe ich aber meine Vorabiprüfung und in Deutschunterricht kriege ich fast Panikattack, wenn ich fasse, dass bald die letzte und die wichtigste Prüfung vor ist. Dafür habe ich Deutsch über acht Jahre gelernt. (Okey okey, ich weiss, dass es nicht für die Schule, sondern für das Leben gelernt wird, aber trotzdem...) Warum gelingt es mir genau jetzt so schwer, die Bücher zu greifen?

Ehkä se johtuu siitä, että luin keväällä niin paljon saksaa C2-kielitutkintoa varten. Syy voi olla myös siinä, että kesän ja vapauden jälkeen on niin vaikea hyväksyä arki takaisin. Tai sitten me ihmiset olemme vain pohjiltamme laiskoja. Mikään, josta ei koe olevan suoranaista hyötyä, ei kiinnosta. Tällä hetkellä on niin vaikea kuvitella, että mitä konkreettista hyötyä mulle tosta yo-kokeesta on. En myöskään ihan täysin käsitä sitä, että se oikeasti tulee eteen ihan pian. Niistä on puhuttu niin kauan, että ajattelee yo-kokeen olevan vain joku kaukainen asia, joka ei ikinä tule itselle eteen.

Vielleicht ist es die Folge davon, dass ich im Frühling so hart für die Sprachprüfung C2 für das Studium an der Deutschen Universität gelernt habe. Oder es ist so schwer zu lernen, weil nach dem Sommer und der Freiheit es so schwer an dem Alltag zu gewöhnen ist. Oder dann sind wir Menschen einfach im Grunde faul. Nichts, wovon wir nicht gerade profitieren können, interessiert uns. Im diesen Moment ist es mir einfach so schwer zu vorstellen, wie ich von meiner Deutschabiprüfung profitiere. Man hat so lange über die Prüfungen geredet, dass ich mir vorstelle, sie sind irgendwas in der weiten Zukunft, die mir nie vorkommen werden.

Jossain syvällä sisimmässäni mä tiedän, että mä voin tehdä tän. Mulla on kovat tavotteet, koska saksa on aina ollut niin helppoa ja niin kivaa. Nyt mun on aika ryhdistäytyä, lukea kuin viimeistä päivää, se on loppujen lopuksi vain kuukausi ja sitten se on OHI. Jälkeenpäin harmittaa varmasti enemmän, jos nyt on ollut laiska. Mä uskon, että kaikki on vaan tahdosta ja sitten itse koetilanteessa hermoista kiinni, joten nyt vaan tsemppiä! Kirjotin tän postauksen ehkä myös osittain kannustaakseni itseäni, ja samalla myös kaikkia muita jotka tätä siellä ruudun takana lukee. :)

Irgendwo tief in meinem Innerst weiss ich, dass ich das machen kann. Ich habe höhe Erwartungen, weil Deutsch mir immer so leicht und lustig gewesen ist. Jetzt muss ich mich zusammenreissen und pauken, weil es letztendlich nur ein Monat ist, bis alles VORBEI ist. Nach dem Prüfung ärgert es mir sicher noch mehr, wenn ich jetzt faul gewesen bin. Ich glaube, alles hängt von dem Willen und in der Prüfung von den Nerven ab. Ich habe diesen Post auch teilweise deswegen geschrieben, um mich selbst ebenso wie euch da hinter dem Bildschirm anzuspornen. :)

Jetzt möchte ich von euch, Nativsprechern wissen, wie ihr mein Deutsch findet? Und habt ihr irgendwelche Tipps, wie man sich zusammenreissen und auf das Lernen konzentrieren kann?

Onko teillä hyviä opiskeluvinkkejä, joilla saa itsensä ryhdistäytymään?

Ps. Mun edellisessä postauksessa iloitsemani vapaapäivä muuttui työpäiväksi, nyt on tiedossa sunnuntaina ensimmäinen vapaapäivä yli kahteen viikkoon :) Der Freitag von der Arbeit worüber ich mich im letzten Post gefreut habe, ist sich doch zum Arbeitstag verändert, also am Sonntag werde ich den ersten Freitag seit zwei Wochen haben. :)

Kuvat/Bilder www.weheartit.com