tiistai 6. syyskuuta 2011

Süß!

Lauantaiaamuna syötiin hostisän kaa yli tunti aamupalaa, koska keskusteltiin Suomen ja Saksan koulusysteemeistä. Isän puhetta on vaikeinta ymmärtää, mutta ihan hyvin pystyy silti juttelemaan. Aamupäivällä käytiin myös hostisän kanssa lihakaupassa, juomakaupassa ja supermarketissa. Niin outoa, että täytyy käydä monessa eri paikassa. Ostettiin iso kasa ruokaa, riittää varmaan ainakin viikoksi.

Iltapäivällä lähdettiin siskon kaa kaupungille, jossa tavattiin kolme sen muuta kaveria, joista jo yhden tunsin etukäteen. Niiden kaverilla on synttärit, ja oltiin ostamassa lahjaa. Ensimmäinen kohde oli:
Build-A-Bear Workshop! Tuolla sai koota itse nallen, tehtiin nalle näiden kaverille synttärilahjaks :)
Ensin piti valita millasen nallen/pupun/koalan/apinan halus, meidän nalle oli mallia Kokonuss-bear.
Sitten täytettiin. Franzi täytti, ja Nati laitto sydämen, siihen sisältyi kaikkia outoja juttuja, kuten sydämen piti koskea polvea, korvaa, nenää ja sille piti antaa pusu. Nallen sisälle ois voinut laittaa myös soivan sydämen, johon pysty nauhoittamaan itse viestin ym. Sitten nalle solmittiin kiinni, siihen piti tehdä 5 solmua, ja jokaiseen sisältyi tehtävä, kuten laula, tanssi, juokse kaupan ympäri...
Kylvetys
Sitten valittiin vaatteet, eikä ollutkaan helppo tehtävä. Tuolla oli yöpukuja, aurinkolaseja, jalkapallovaatteita, poliisin asuja ja vaikka mitä. Harmi että en oo enää 5-vuotias, muuten mun matkalaukku täyttyis noista.
Tän jälkeen käytiin myös rekisteröimässä nalle tietokonejärjestelmään, ja antamaan tiedot, jos se hukkuu. Samalla annettiin nimi ja syntymäpäivä.
Valmis nalle ja puputossut
Nalle pakattiin lopulta taloon. Sitä ennen meidän piti taputtaa tarpeeksi kovaa, että myyjä suostui pakkaamaan sen. Sen jälkeen kierreltiin muuten vaan kauppakeskuksessa ja syötiin jäätelöä. Jossain vaiheessa huomataan, että meillä ei oo enää tota nallea mukana. "Kuka kantoi sitä?" "Missä kaupoissa me oltiin?" "Apua jos se on hukkunu ni ollaan pulassa!" No, eipä niitä kauppoja siellä kauppakeskuksessa ookaan kun 150. Onneks muistettiin suunnilleen kaupat, missä oltiin käyty, ja toisesta kaupasta löydettiin nalle. Helpotus oli suuri. :) Yhteensä shoppailtiin yli neljä tuntia.

Suklaakauppa!

Kuka syö tomaatti-chilipippuri suklaata?

 
Jelly Bellyjä! Noi on ihan kun jokamaunrakeita Harry Potterista, ja osa noista maistui ihan kamalalta...

Sunnuntaina syötiin taas hostisän kaa aamupalaa, ja odoteltiin äitiä töistä, kun sillä oli työvuoro viikonloppuna. Iltapäivällä mentiin hostäidin kanssa käymään Broitzemin Volkfesteillä, mutta ne oli aika pienet, ja meno ei ollut enää sunnuntaina niin hyvä. Sitä musiikkia sai kuunnella yöt, onneksi on ohi nyt. Mutta ajoin törmäilyautoilla, ja edelleenkään ei tunnettu käsitettä jono tai säännöt. Kerrankin sai törmäillä toisia päin niin paljon kun huvitti!


Ja kuten huomaatte, oon ollut kunnon bloggaaja ja pitänyt kameraa mukana! :) Sen takia eksyinkin eilen, mutta siitä lisää myöhemmin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti